Japanin ydinvoimaonnettomuus
Japanissa oli maaliskuussa 2011 voimakas maanjäristys. Pian maanjäristyksen jälkeen tsunami iski Japaniin. Aallot olivat jopa kymmenen (10) metriä korkeita. Maanjäristyksen ja tsunamin takia tuhansia ihmisiä kuoli. Myös kokonaisia kyliä ja asuinalueita tuhoutui.
Myös Fukushiman ydinvoimala joutui pahoihin vaikeuksiin. Voimalassa tapahtui räjähdyksiä, koska sen jäähdytysjärjestelmä meni rikki. Räjähdysten takia voimalan ympäristössä oli säteilyä, ja monien ihmisten täytyi lähteä pois kodeistaan.
Maailmalla on ihmetelty sitä, että ydinvoimalaonnettomuus tapahtui Japanissa, joka on teknisesti kehittynyt maa. Japanin onnettomuuden jälkeen monissa maissa on mietitty, kuinka turvallista ydinvoima on. Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta.
Euroopan unioni vaati Euroopan ydinvoimaloilta stressitestit Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Stressitesteillä on tutkittu, mitä ydinvoimalat ovat tehneet, että ne kestävät esimerkiksi tsunamin ja maanjäristyksen. Selvitys kertoo, että Suomen ydinvoimalat ovat turvallisia.
Ydinvoiman turvallisuus on kiinnostanut suomalaisia myös siksi, että Suomeen rakennetaan uutta ydinvoimaa. Teollisuuden Voima eli TVO rakentaa nyt uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon, Länsi-Suomeen.
Lisäksi eduskunta on antanut luvan kahdelle uudelle ydinvoimalalle. TVO saa rakentaa vielä yhden ydinvoimalan Olkiluotoon, ja Fennovoima saa rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle, Pohjois-Suomeen. Uudet ydinvoimalat ovat käytössä ehkä noin kymmenen (10) vuoden kuluttua.
Arabimaiden vallankumoukset
Vuosi 2011 on ollut arabimaailmassa rauhaton. Arabimaissa on rauhatonta, koska ihmiset ovat vaatineet työtä, halvempaa ruokaa ja presidenttien eroa. Ihmiset ovat vaatineetdemokratiaa, koska he haluavat päättää asioistaan itse.
Mielenosoitukset alkoivat Tunisiasta. Tunisian presidentin Ben Alin täytyi lähteä pois maasta tammikuussa. Mielenosoitukset levisivät Tunisiasta myös muihin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin.
Myös Egyptissä valta vaihtui nopeasti, kun presidentti Hosni Mubarak luopui vallasta suurten mielenosoitusten takia. Sen jälkeen Hosni Mubarakia on syytetty oikeudessa siitä, että hän antoi poliisille luvan ampua mielenosoittajia.
Libyassa valta ei vaihtunut nopeasti, vaan maa joutui sisällissotaan. Taistelut alkoivat helmikuussa. Libyan johtaja Muammar Gaddafi menetti valtansa elokuussa, ja hän kuoli ampumisen jälkeen lokakuussa.
Muammar Gaddafi oli Libyan johtaja yli 40 vuotta. Gaddafi ei antanut vastustajiensa toimia vapaasti. Libyassa ei järjestetty vaaleja, ja maassa ei ollut poliittisia puolueita. Maailmalla Muammar Gaddafi tunnettiin myös siitä, että hän antoi rahaa terroristien toimintaan.
Nyt tilanne on vaikea Syyriassa. Syyrian mielenosoituksissa on kuollut paljon ihmisiä. Mielenosoittajat vaativat, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad eroaa. Al-Assad on ehkä Libyan Muammar Gaddafin jälkeen seuraava johtaja, jonka valta loppuu.
Euroopassa vaalit monessa maassa
Euroopassa äänestetään tänään kolmessa eri maassa. Ranskalaiset valitsevat maalleen presidentin. Kreikassa äänestetään parlamenttivaaleissa ja lisäksi Serbiassa on kolmet vaalit.
Ranskalaiset valitsevat presidentinvaalien toisella kierroksella kahden ehdokkaan välillä. Konservatiivien ehdokas on nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy. Vaalien toinen ehdokas on sosialistien Francois Hollande. Hollande oli viimeisessä mielipidekyselyssä ennen vaaleja vähän suositumpi kuin Sarkozy. Sosialistien Hollanden mielestä euroalueentalouskasvu on tärkeämpää kuin säästäminen.
Kreikassa uskotaan, että suuret hallituspuolueet menestyvät huonosti parlamenttivaaleissa maan talousongelmien takia. Äänestäjät ehkä rankaisevat sosialistista PASOK-puoluetta ja konservatiivista Uusi Demokratia -puoluetta. Kreikan tilanne voi olla sekava vaalien jälkeen, koska vaaleissa on mukana yli 30 puoluetta.
Serbiassa on tänään kolmet vaalit. Aluevaalien lisäksi serbialaiset äänestävät presidentinvaaleissa ja parlamenttivaaleissa. Tärkeä kysymys Serbian vaaleissa on suhtautuminen Euroopan unioniin. Kaksi (2) suomalaista kansanedustajaa on matkustanut Serbiaan vaalitarkkailijoiksi. Elisabeth Nauclér ja Kimmo Sasi ovat mukana, kun vaalien ääniä lasketaan Serbiassa.
Japanin ydinvoimaonnettomuus
Japanissa oli maaliskuussa 2011 voimakas maanjäristys. Pian maanjäristyksen jälkeen tsunami iski Japaniin. Aallot olivat jopa kymmenen (10) metriä korkeita. Maanjäristyksen ja tsunamin takia tuhansia ihmisiä kuoli. Myös kokonaisia kyliä ja asuinalueita tuhoutui.
Myös Fukushiman ydinvoimala joutui pahoihin vaikeuksiin. Voimalassa tapahtui räjähdyksiä, koska sen jäähdytysjärjestelmä meni rikki. Räjähdysten takia voimalan ympäristössä oli säteilyä, ja monien ihmisten täytyi lähteä pois kodeistaan.
Maailmalla on ihmetelty sitä, että ydinvoimalaonnettomuus tapahtui Japanissa, joka on teknisesti kehittynyt maa. Japanin onnettomuuden jälkeen monissa maissa on mietitty, kuinka turvallista ydinvoima on. Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta.
Euroopan unioni vaati Euroopan ydinvoimaloilta stressitestit Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Stressitesteillä on tutkittu, mitä ydinvoimalat ovat tehneet, että ne kestävät esimerkiksi tsunamin ja maanjäristyksen. Selvitys kertoo, että Suomen ydinvoimalat ovat turvallisia.
Ydinvoiman turvallisuus on kiinnostanut suomalaisia myös siksi, että Suomeen rakennetaan uutta ydinvoimaa. Teollisuuden Voima eli TVO rakentaa nyt uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon, Länsi-Suomeen.
Lisäksi eduskunta on antanut luvan kahdelle uudelle ydinvoimalalle. TVO saa rakentaa vielä yhden ydinvoimalan Olkiluotoon, ja Fennovoima saa rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle, Pohjois-Suomeen. Uudet ydinvoimalat ovat käytössä ehkä noin kymmenen (10) vuoden kuluttua.
Myös Fukushiman ydinvoimala joutui pahoihin vaikeuksiin. Voimalassa tapahtui räjähdyksiä, koska sen jäähdytysjärjestelmä meni rikki. Räjähdysten takia voimalan ympäristössä oli säteilyä, ja monien ihmisten täytyi lähteä pois kodeistaan.
Maailmalla on ihmetelty sitä, että ydinvoimalaonnettomuus tapahtui Japanissa, joka on teknisesti kehittynyt maa. Japanin onnettomuuden jälkeen monissa maissa on mietitty, kuinka turvallista ydinvoima on. Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta.
Euroopan unioni vaati Euroopan ydinvoimaloilta stressitestit Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Stressitesteillä on tutkittu, mitä ydinvoimalat ovat tehneet, että ne kestävät esimerkiksi tsunamin ja maanjäristyksen. Selvitys kertoo, että Suomen ydinvoimalat ovat turvallisia.
Ydinvoiman turvallisuus on kiinnostanut suomalaisia myös siksi, että Suomeen rakennetaan uutta ydinvoimaa. Teollisuuden Voima eli TVO rakentaa nyt uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon, Länsi-Suomeen.
Lisäksi eduskunta on antanut luvan kahdelle uudelle ydinvoimalalle. TVO saa rakentaa vielä yhden ydinvoimalan Olkiluotoon, ja Fennovoima saa rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle, Pohjois-Suomeen. Uudet ydinvoimalat ovat käytössä ehkä noin kymmenen (10) vuoden kuluttua.
Arabimaiden vallankumoukset
Vuosi 2011 on ollut arabimaailmassa rauhaton. Arabimaissa on rauhatonta, koska ihmiset ovat vaatineet työtä, halvempaa ruokaa ja presidenttien eroa. Ihmiset ovat vaatineetdemokratiaa, koska he haluavat päättää asioistaan itse.
Mielenosoitukset alkoivat Tunisiasta. Tunisian presidentin Ben Alin täytyi lähteä pois maasta tammikuussa. Mielenosoitukset levisivät Tunisiasta myös muihin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin.
Myös Egyptissä valta vaihtui nopeasti, kun presidentti Hosni Mubarak luopui vallasta suurten mielenosoitusten takia. Sen jälkeen Hosni Mubarakia on syytetty oikeudessa siitä, että hän antoi poliisille luvan ampua mielenosoittajia.
Libyassa valta ei vaihtunut nopeasti, vaan maa joutui sisällissotaan. Taistelut alkoivat helmikuussa. Libyan johtaja Muammar Gaddafi menetti valtansa elokuussa, ja hän kuoli ampumisen jälkeen lokakuussa.
Muammar Gaddafi oli Libyan johtaja yli 40 vuotta. Gaddafi ei antanut vastustajiensa toimia vapaasti. Libyassa ei järjestetty vaaleja, ja maassa ei ollut poliittisia puolueita. Maailmalla Muammar Gaddafi tunnettiin myös siitä, että hän antoi rahaa terroristien toimintaan.
Nyt tilanne on vaikea Syyriassa. Syyrian mielenosoituksissa on kuollut paljon ihmisiä. Mielenosoittajat vaativat, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad eroaa. Al-Assad on ehkä Libyan Muammar Gaddafin jälkeen seuraava johtaja, jonka valta loppuu.
Mielenosoitukset alkoivat Tunisiasta. Tunisian presidentin Ben Alin täytyi lähteä pois maasta tammikuussa. Mielenosoitukset levisivät Tunisiasta myös muihin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin.
Myös Egyptissä valta vaihtui nopeasti, kun presidentti Hosni Mubarak luopui vallasta suurten mielenosoitusten takia. Sen jälkeen Hosni Mubarakia on syytetty oikeudessa siitä, että hän antoi poliisille luvan ampua mielenosoittajia.
Libyassa valta ei vaihtunut nopeasti, vaan maa joutui sisällissotaan. Taistelut alkoivat helmikuussa. Libyan johtaja Muammar Gaddafi menetti valtansa elokuussa, ja hän kuoli ampumisen jälkeen lokakuussa.
Muammar Gaddafi oli Libyan johtaja yli 40 vuotta. Gaddafi ei antanut vastustajiensa toimia vapaasti. Libyassa ei järjestetty vaaleja, ja maassa ei ollut poliittisia puolueita. Maailmalla Muammar Gaddafi tunnettiin myös siitä, että hän antoi rahaa terroristien toimintaan.
Nyt tilanne on vaikea Syyriassa. Syyrian mielenosoituksissa on kuollut paljon ihmisiä. Mielenosoittajat vaativat, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad eroaa. Al-Assad on ehkä Libyan Muammar Gaddafin jälkeen seuraava johtaja, jonka valta loppuu.
Euroopassa vaalit monessa maassa
Euroopassa äänestetään tänään kolmessa eri maassa. Ranskalaiset valitsevat maalleen presidentin. Kreikassa äänestetään parlamenttivaaleissa ja lisäksi Serbiassa on kolmet vaalit.
Ranskalaiset valitsevat presidentinvaalien toisella kierroksella kahden ehdokkaan välillä. Konservatiivien ehdokas on nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy. Vaalien toinen ehdokas on sosialistien Francois Hollande. Hollande oli viimeisessä mielipidekyselyssä ennen vaaleja vähän suositumpi kuin Sarkozy. Sosialistien Hollanden mielestä euroalueentalouskasvu on tärkeämpää kuin säästäminen.
Kreikassa uskotaan, että suuret hallituspuolueet menestyvät huonosti parlamenttivaaleissa maan talousongelmien takia. Äänestäjät ehkä rankaisevat sosialistista PASOK-puoluetta ja konservatiivista Uusi Demokratia -puoluetta. Kreikan tilanne voi olla sekava vaalien jälkeen, koska vaaleissa on mukana yli 30 puoluetta.
Serbiassa on tänään kolmet vaalit. Aluevaalien lisäksi serbialaiset äänestävät presidentinvaaleissa ja parlamenttivaaleissa. Tärkeä kysymys Serbian vaaleissa on suhtautuminen Euroopan unioniin. Kaksi (2) suomalaista kansanedustajaa on matkustanut Serbiaan vaalitarkkailijoiksi. Elisabeth Nauclér ja Kimmo Sasi ovat mukana, kun vaalien ääniä lasketaan Serbiassa.
Ranskalaiset valitsevat presidentinvaalien toisella kierroksella kahden ehdokkaan välillä. Konservatiivien ehdokas on nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy. Vaalien toinen ehdokas on sosialistien Francois Hollande. Hollande oli viimeisessä mielipidekyselyssä ennen vaaleja vähän suositumpi kuin Sarkozy. Sosialistien Hollanden mielestä euroalueentalouskasvu on tärkeämpää kuin säästäminen.
Kreikassa uskotaan, että suuret hallituspuolueet menestyvät huonosti parlamenttivaaleissa maan talousongelmien takia. Äänestäjät ehkä rankaisevat sosialistista PASOK-puoluetta ja konservatiivista Uusi Demokratia -puoluetta. Kreikan tilanne voi olla sekava vaalien jälkeen, koska vaaleissa on mukana yli 30 puoluetta.
Serbiassa on tänään kolmet vaalit. Aluevaalien lisäksi serbialaiset äänestävät presidentinvaaleissa ja parlamenttivaaleissa. Tärkeä kysymys Serbian vaaleissa on suhtautuminen Euroopan unioniin. Kaksi (2) suomalaista kansanedustajaa on matkustanut Serbiaan vaalitarkkailijoiksi. Elisabeth Nauclér ja Kimmo Sasi ovat mukana, kun vaalien ääniä lasketaan Serbiassa.
Ranskassa presidentinvaalit
Ranskalaiset ovat äänestäneet presidentinvaaleissa. Sunnuntaina oli Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Ensimmäiset tulokset kertovat, että Francois Hollande ja Nicolas Sarkozy ovat saaneet eniten ääniä. He pääsevät vaalien toiselle kierrokselle, joka on kahden (2) viikon kuluttua.
Francois Hollande on vaaleissa sosialistien ehdokas. Nicolas Sarkozy, joka on Ranskan nykyinen presidentti, on konservatiivien ehdokas.
Ranskassa presidentillä on paljon valtaa. Ranskan presidentti on tärkeä vaikuttaja koko Euroopassa ja myös muualla maailmassa. Ranska on esimerkiksi Euroopan toiseksi (2.) suurin talousmaa.
Ranskan presidentinvaalien voittaja selviää kahden (2) viikon kuluttua, toukokuun 6. päivä. Ranska saa uuden presidentin, jos Francois Hollande voittaa vaalit. Jos Nicolas Sarkozy voittaa vaalit, hän voi jatkaa Ranskan presidenttinä myös seuraavat viisi (5) vuotta.
Francois Hollande on vaaleissa sosialistien ehdokas. Nicolas Sarkozy, joka on Ranskan nykyinen presidentti, on konservatiivien ehdokas.
Ranskassa presidentillä on paljon valtaa. Ranskan presidentti on tärkeä vaikuttaja koko Euroopassa ja myös muualla maailmassa. Ranska on esimerkiksi Euroopan toiseksi (2.) suurin talousmaa.
Ranskan presidentinvaalien voittaja selviää kahden (2) viikon kuluttua, toukokuun 6. päivä. Ranska saa uuden presidentin, jos Francois Hollande voittaa vaalit. Jos Nicolas Sarkozy voittaa vaalit, hän voi jatkaa Ranskan presidenttinä myös seuraavat viisi (5) vuotta.
Ranskassa on viikonloppuna presidentinvaalit. Ranskalaiset äänestävät maan seuraavasta presidentistä sunnuntaina.
Mielipidekyselyt kertovat, että Ranskan vaalit ovat tasaiset. Ranskan nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy ja Francois Hollande saavat gallupeissa suunnilleen yhtä paljon kannatusta. Nicolas Sarkozy on oikeiston ehdokas, ja Francois Hollande on sosialistien ehdokas.
Kolmanneksi suosituin ehdokas mielipidekyselyissä on ollut Marine Le Pen. Hän on Kansallisen rintaman ehdokas. Kansallinen rintama ei halua, että Ranskaan tulee paljon maahanmuuttajia.
Ranskan presidentinvaaleissa tarvitaan toinen kierros, jos tulos on sunnuntaina niin tasainen, kuin mielipidekyselyt ennustavat. Vaalien toinen kierros on toukokuussa.
Mielipidekyselyt kertovat, että Ranskan vaalit ovat tasaiset. Ranskan nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy ja Francois Hollande saavat gallupeissa suunnilleen yhtä paljon kannatusta. Nicolas Sarkozy on oikeiston ehdokas, ja Francois Hollande on sosialistien ehdokas.
Kolmanneksi suosituin ehdokas mielipidekyselyissä on ollut Marine Le Pen. Hän on Kansallisen rintaman ehdokas. Kansallinen rintama ei halua, että Ranskaan tulee paljon maahanmuuttajia.
Ranskan presidentinvaaleissa tarvitaan toinen kierros, jos tulos on sunnuntaina niin tasainen, kuin mielipidekyselyt ennustavat. Vaalien toinen kierros on toukokuussa.
Matkapuhelinyhtiö Nokia on kertonut taloudellisesta tuloksestaan. Nokian tulos oli huono. Nokian tulos oli tappiollatammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa. Nokia teki tappiota 1,3 miljardia euroa.
Myös Nokian liikevaihto on pienentynyt. Nokian liikevaihto pieneni yli 7 miljardia euroa. Nokia arvioi viime viikolla, että sen tulos pienenee ehkä vielä enemmän.
Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop sanoo, että Nokia on pettynyt tulokseen. Nokialla on ollut paljon muutoksia, ja kilpailu on kovaa. Nokia kuitenkin yrittää olla mukana kilpailussa, vaikka tulos oli huono.
Nokia on myynyt vuoden alussa puhelimia paljon vähemmän kuin viime vuonna. Esimerkiksi älypuhelimien myynti on pienentynyt. Nokia myi vuoden alussa älypuhelimia noin 12 miljoonaa kappaletta. Määrä on melkein 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lopussa.
524-year-old Finnish book now readable in e-book form
The National Library's collection also includes this Missale Misnense from the Diocese of Meissen, Germany, which was printed in Leipzig in 1499.
Image: Kari Timonen / Kansalliskirjasto
The first book ever printed for use in Finland can now be read in digital format. The vividly-illustrated Catholic church missal printed for use in Turku, entitled "Missale Aboense", was printed in Lübeck, Germany in 1488 on both paper and parchment.
The National Library of Finland has now made digital versions of all copies of the prayer book in its collection. The book includes valuable material for theological and cultural-history research. For instance, the Finnish edition of the standard Catholic prayer book includes reference to Saint Henry, an English priest who according to tradition came to Sweden in 1153 and was killed in Köyliö, Finland, three years later.
"Each diocese usually had its own version of this book which is used by all Catholic churches," explains Jussi Nuorteva, a doctor of theology and director general of the National Archives Service of Finland.
"In ours, for instance, you can see a listing for the feast day of Saint Henry, which was not really celebrated anywhere else in the Catholic Church. And it's interesting that no information about Saint Henry has been found in the Vatican's archives; that he was the patron saint of the Turku diocese," he adds.
Yle
Suomalaista professoria epäillään vakoilusta Tanskassa. Tanskan tiedustelupalvelu epäilee, että suomalainen professori on antanut tietoja Venäjän tiedustelupalvelulle. Suomalainen professori sanoo itse, että hän ei ole syyllinen.
Suomalainen Timo Kivimäki on professori Kööpenhaminan yliopistossa. Tanskan tiedustelupalvelun entinen johtaja Hans Jörgen Bonnichsen kertoo, että Kivimäki on ehkä antanut tietoja oppilaistaan venäläisille. Venäjän tiedustelupalvelu on ehkä voinut käyttää tietoja, kun se on yrittänyt saada uusia agentteja Tanskasta.
Hans Jörgen Bonnichsen sanoo, että tapaus on Tanskassa hyvin harvinainen. Suomalaisen professorin oikeudenkäynti alkaa toukokuussa.
Suomalainen Timo Kivimäki on professori Kööpenhaminan yliopistossa. Tanskan tiedustelupalvelun entinen johtaja Hans Jörgen Bonnichsen kertoo, että Kivimäki on ehkä antanut tietoja oppilaistaan venäläisille. Venäjän tiedustelupalvelu on ehkä voinut käyttää tietoja, kun se on yrittänyt saada uusia agentteja Tanskasta.
Hans Jörgen Bonnichsen sanoo, että tapaus on Tanskassa hyvin harvinainen. Suomalaisen professorin oikeudenkäynti alkaa toukokuussa.
Suomalainen ympäristötutkija pidätettiin Venäjällä
Venäjän viranomaiset ovat pidättäneet suomalaisen ympäristötutkijan. Viranomaiset kuulustelivat tutkija Seppo Knuuttilaa kauan. Knuuttila on jo päässyt takaisin Suomeen.
Seppo Knuuttila on Suomen ympäristökeskuksen tutkija. Hän on selvittänyt, että Luga-joen kautta tulee paljon haitallista fosforia Itämereen. On epäilty, että syynä on tehdas, joka on Luga-joen varrella.
Knuuttila oli ottamassa näytteitä Luga-joen vedestä Suomenlahden etelärannalla, kun hänet pidätettiin. Knuuttilan mukana oli suomalaisia ja venäläisiä tutkijoita. Vaikka Knuuttila myöhemmin vapautettiin, hänen täytyi antaa tietokoneensa Venäjän viranomaisille.
Seppo Knuuttila on Suomen ympäristökeskuksen tutkija. Hän on selvittänyt, että Luga-joen kautta tulee paljon haitallista fosforia Itämereen. On epäilty, että syynä on tehdas, joka on Luga-joen varrella.
Knuuttila oli ottamassa näytteitä Luga-joen vedestä Suomenlahden etelärannalla, kun hänet pidätettiin. Knuuttilan mukana oli suomalaisia ja venäläisiä tutkijoita. Vaikka Knuuttila myöhemmin vapautettiin, hänen täytyi antaa tietokoneensa Venäjän viranomaisille.
